Syynissä Suomen armeijan nahkakengät

Syynissä Suomen armeijan nahkakengät

Suomen armeijassa oli kylmän sodan aikaan käytössä neljä pääasiallista jalkinevaihtoehtoa, eli nahkasaappaat, kumisaappaat, M75 varsikengät ja sitten nämä matalammat kengät. Nämä nilkkakorkuiset kengät ovat jostain syystä olleet se kaikista vähiten kiinnostava juttu, ja ehkä juuri sen takia ne vaativat edes jonkinlaisen tarkastelun.

Perinteinen sotilaskenkä

Kyseessä on perinteinen nahkainen sotilaskenkä, jossa ns. "Stitchdown" -rakenne (eli ommeltu pohjarakenne) useasta kerroksesta kasatulla pohjalla ja Suomen armeijan tapaan hiihtoura kantapäässä. Lesti on perinteinen monolesti, joka sopii eräsiteeseen. Kantapään etuosa on viistossa, jottei se tarttuisi kiinni mihinkään. Sisällä nahkainen pinkopohja. Yläosan nahka on pinnoitettu kosteutta vastaan, kuten monissa muissakin kengissä. Kenkä on osaavan tekijän käsissä täysin osiin purettavissa ja korjattavissa.

Kahta mallia

Minulla ei ole varsinaisesti tietoa näiden virallisesta mallinimikkeestä tai tarkoista valmistusajankohdista, joten menen mutulla. Sen tiedän, että näitä on tehty kahta selkeästi erilaista mallia, eli varhaisempi täysnahkaisella pohjalla, ja uudempi, jonka pohjan uloin osa on kumia.

Vasemmalla nahkapohjainen kokoa 40, oikealla kumimalli kokoa 41.

Uskoisin, että nämä edustavat samaa ajankohtaa kuin useimmat markkinoilla olevat SA nahkasaappaat ja M75 maiharit, eli tehty 70- ja 80-luvuilla, kunnes ilmestyi halvempirakenteinen M91 varsikenkä. Veikkaan, että nahkapohjaisten kenkien valmistusajankohta on 70-lukua, ja 80-luvulle tultaessa rakennetta päivitettiin kumisella crepe-kuvioidulla pohjalla, aivan kuten nahkasaappaissakin. Jostain syystä nahkapohjaisissa kengissä kielen yläosan muoto on kulmikas, kumipohjaisissa on kaikille tuttu pyöreähkö muoto. Nahkapohjaisissa kengissä sirkat ja niitit ovat kiiltävät, mahdollisesti nikkelöidyt, kun taas tuoreemmissa kengissä ne ovat usein mustattua messinkiä. Monet nahkapohjaiset kengät ovat varikolla huollettu lisäämällä niihin kumiset puolipohjat. Kaikissa vastaantulleissa kengissä, niin tuoreemmissa kuin vanhemmissakin, on ollut kumiset kantalaput.

Vasemmalla alla nahkapohjaisen kengän kärki, oikealla kumipohjaisen.
Alla näkyy vanhemman mallin leimat, jotka löytyvät kengän varrensuusta erittäin epäselvällä pistekirjoituksella, kuten intin jalkineissa on tapana. Ensin koko, sitten tuntematon luku (kuka tietää vaikka olisi lestin leveys?), alapuolella varmaankain valmistajan koodi ja viimeisenä vuosiluku. Nämä nahkapohjaiset ovat siis kokoa 40 ja tehty vuonna 1979. Kumipohjaisissa vuosiluvut ovat 80-luvulta.

Omituinen väliinputoaja

Sen tiedämme jo, että näitä on käytetty edustushommissa valkoisten säärystimien kanssa, Kohkankin naavapartaisimmat asiakkaat ovat kyynelsilmin muistelleet liukastelleensa näillä maataan edustaessa. Luotettavat tahot ovat maininneet näiden olleen jonkinlainen näky myös harjoituksissa rannikon läheisyydessä palvelustaan suorittavien veijareiden keskuudessa - ehkä juuri alla näkyvien hiekanväristen säärystimien kanssa, joita intti myös valmisti.

Hiihtoura ja kestävä rakenne viittaavat vahvasti kenttäjalkineeseen, mutta ne saattavat olla myös armeijan änkyräajattelua edustava bonuspiirre, että kyllähän sitä nyt juhlakengilläkin pitää pystyä hiihtämään ja sotimaan, koska maamme köyhä on.

Alla kauppiaan kuvitelma siitä miltä nämä ovat käytössä näyttäneet (säärystimien valmistusvuosi muuten 1982). Olisi huikeata saada kuvamateriaalia näiden käytöstä armeijan harmaissa - tai etenkin kurkkusalaateissa. 

Onko näistä mihinkään?

No on. Nämä ovat hirveän laadukkaat vanhan koulukunnan jalkineet ja toimivat siviilikäytössä etenkin välikauden kenkinä erinomaisesti. Ikävä kyllä ne alkavat olla markkinoilta täysin loppu, ja suosituimpia kokoja etenkin on lähes mahdoton löytää.

Takaisin blogiin

Kirjoita kommentti

Huomaa, että kommenttien täytyy olla hyväksytty ennen niiden julkaisemista.